Kielitaito ja asuminen

Ennen rekrytointiprosessin aloittamista työnantajan on hyvä miettiä sekä oman henkilökunnan että haettavan työntekijän kielitaitoa. Millä kielellä yrityksessämme pärjää? Kuinka hyvää kielitaitoa työtehtävistä suoriutuminen edellyttää? Ketkä nykyisistä työntekijöistämme pystyvät auttamaan tulijaa vieraalla kielellä? Kuka vastaa työntekijän perehdyttämisestä?

Parhaimmillaan koko yritys voi hyötyä vieraskielisen työntekijän kielitaidosta. Tulija voi parantaa henkilöstön kielitaitoa ja vieraan kulttuurin tuntemusta esimerkiksi antamalla heille kielikylpyjä omalla äidinkielellään. Kielitaito saattaa osoittautua arvokkaaksi myös, mikäli yritys suunnittelee aloittavansa vienti- tai tuontitoiminnan tulijan kotimaasta tai samalta kielialueelta.

Ennen työntekijän Suomeen saapumista työnantajan kannattaa myös miettiä, miten yritys voi auttaa työntekijää sopeutumaan Suomeen ja kuinka tulija voi parantaa suomen- tai ruotsin kielen taitoansa. Tätä silmällä pitäen on hyvä selvittää, mitä kielikursseja ja vapaa-ajantoimintaa paikkakunnalla järjestetään.

Ennen ulkomaalaisen työntekijän Suomeen saapumista on lisäksi tärkeätä pohtia, mistä työntekijälle löytyy asunto ja millaiset resurssit työnantajalla on auttaa asunnon etsimisessä.

Lupamenettelyt

EU-maiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa eli työlupaa. EU-kansalaisten lisäksi oikeus koskee ETA-maiden, eli Norjan, Islannin ja Liechtensteinin, sekä Sveitsin kansalaisia. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat luvan. EU/ETA-maan kansalaisen on kuitenkin rekisteröidyttävä paikallisella poliisilaitoksella, mikäli oleskelu Suomessa kestää yli 3 kuukautta.

EU/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat työntekijän oleskeluluvan. Lupa koostuu työ- ja elinkeinotoimiston osaratkaisusta ja maahanmuuttoviraston oleskelulupapäätöksestä. Työntekijän oleskelulupaa koskevan hakemuksen voi tehdä joko työntekijä tai työnantaja. Hakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustoon ja Suomessa työ- ja elinkeinotoimistolle tai poliisille. Tarvittavat lomakkeet löytyvät www.mol.fi/finnwork -sivulta.

Suomessa jo asuvalla maahanmuuttajalla (jolla ei ole vielä Suomen kansalaisuutta) on passissaan oleskelulupamerkintä, josta selviää oleskeluluvan peruste. Monesti Suomessa jo asuvalla ja työtä hakevalla ulkomaalaistaustaisella henkilöllä on muu kuin työntekijän oleskelulupa, esimerkiksi perhesiteiden perusteella, pakolaisstatuksella tai opiskelun perusteella myönnetty lupa. Lupiin sisältyy rajoittamaton tai rajoitettu työnteko-oikeus.

Vaikka EU/ETA-alueen ulkopuolisen maan kansalaisella olisi voimassa työ- ja oleskelulupa jossakin toisessa EU/ETA-maassa, hänen on kuitenkin haettava erikseen lupa työskennelläkseen Suomessa.

Ulkomaalaisen on lain mukaan ilmoitettava väestörekisteriin samat tiedot kuin Suomen kansalaisenkin, jos oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden. Rekisteröinti tapahtuu henkilökohtaisesti työntekijän asuinpaikan maistraatissa, mukana on oltava passi sekä voimassa oleva oleskelulupa. Myös toisesta Pohjoismaasta Suomeen muuttavan on käytävä henkilökohtaisesti maistraatissa ja esitettävä henkilöllisyystodistuksensa. Muuttajan henkilötiedot siirtyvät tämän jälkeen sähköisesti lähtömaan rekisteriviranomaiselta Suomen viranomaisille.

Lisätietoja oleskelu- ja työluvista: www.mol.fi/finnwork. Näiltä sivuilta löytyy myös tietoa Suomen työelämän säännöistä englanniksi, ruotsiksi, viroksi ja venäjäksi

Ulkomaalaisen työntekijän työehdot

Työnantajan on noudatettava kaikkien ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla suomalaista työlainsäädäntöä, muun muassa maksettava työehtosopimusten mukaista vähimmäispalkkaa.

Lähetettyjen työntekijöiden asemasta on säädetty erikseen laissa. Lähetettyjä työntekijöitä ovat muun muassa työvoiman vuokrausyritysten kautta ulkomailta Suomeen töihin tulevat. Laissa on määritelty lähetettyjä työntekijöitä koskevat vähimmäistyöehdot. Erityisesti on huomioitava, että vähimmäispalkan tulee olla suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen mukainen. Myös yleissitovien työehtosopimusten määräykset muun muassa työajasta, vuosilomasta ja työturvallisuudesta koskevat yhtälailla kaikkia työntekijöitä. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Lähetetyt työntekijät tuovat omasta maastaan mukanaan A1 tai E101-lomakkeen (A1-lomake EU-maista ja E101-lomake Norjasta, Islannista, Liechtensteinistä, Sveitsistä tai EU-maassa laillisesti asuvilta kolmansien maiden kansalaisilta), jonka perusteella heidän sosiaaliturvansa määräytyy.

Verotus

Työnantajan on huolehdittava työntekijänsä työeläkevakuutus- ja tapaturmavakuutusmaksujen sekä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen maksamisesta, kun ulkomailta tuleva tekee työtä Suomessa suomalaiselle työnantajalle. Jos työskentely Suomessa kestää vähintään neljä kuukautta, on lisäksi maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, ellei työntekijällä ole lähetetyn työntekijän todistusta kotivaltiostaan. Lähdeverokortilla työskentelevältä on tällöin myös perittävä vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Normaalilla verokortilla työskentelevällä sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin.
Lähdeverokortti: Suomeen enintään kuudeksi kuukaudeksi tuleva hakee verotoimistosta lähdeverokortin. Lähdevero on lopullinen vero ja sen määrä on 35 %. Lähdeverovähennys on 510 €/kk tai, jos palkka kertyy kuukautta lyhyemmältä ajalta, 17 €/pv. Vähennysoikeudesta on oltava maininta lähdeverokortissa.

Myös alle 6 kuukautta Suomessa työskentelevien vuokratyöntekijöiden, joiden työnantajana on ulkomainen yritys, on maksettava palkastaan veroa Suomeen. Verovelvoite koskee työntekijöitä, jotka tulevat Pohjoismaista, Baltian maista tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Koska ulkomaisella yrityksellä ei ole velvoitetta periä veroa työntekijänsä täällä ansaitsemasta palkkatulosta, verojen maksu on vuokratyöntekijän vastuulla. Työntekijän on haettava työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistosta ennakkojen määräämistä viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Ennakkoja varten työntekijä tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen.

Ulkomaisen työnantajan, joka vuokraa ulkomailta (Pohjoismaista, Baltian maista tai maista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta) tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, on annettava ilmoitus Suomessa työskentelevistä työntekijöistään. Ilmoitus on annettava Pääkaupunkiseudun verotoimistolle työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös työn suomalaisen teettäjän on annettava verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, jolta hän on vuokrannut työhön ulkomaista työvoimaa (Pohjoismaista, Baltian maista tai maista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta). Ilmoitus on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Pääkaupunkiseudun verotoimiston yhteystiedot:
käyntiosoite: Rajatorpantie 8 A, Vantaa (Myyrmäki)
postiosoite: PL 400, 00052 VERO
puhelin: 09 7311 2749

Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi tulevaa työntekijää verotetaan progressiivisesti samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvia. Työntekijä hakee verotoimistosta verokortin. Jos kuuden kuukauden ylittyminen on epävarmaa, peritään aluksi lähdevero ja normaali verokortti myönnetään, kun aikarajan ylittyminen varmistuu.

Lisätietoja verotuksesta www.vero.fi > Ulkomailta Suomeen tulevan verotus sekä puhelimitse 020 697 024 (kansainvälinen henkilöverotus).

(Lähde: www.mol.fi/finnwork)

Työnantajan sosiaaliturvamaksun (sotu) ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun (sava) määräytyminen ja verotus

1) veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan merkinnän perusteella
2) ei maksuja, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan todistus A1 tai E 101

(Lähde: Verohallituksen julkaisu ”Ulkomailta Suomeen tulevan verotus”)

Sosiaaliturva

Sosiaaliturvaan ovat oikeutettuja Suomeen pysyvästi muuttaneet ulkomaalaiset. Oleskelu katsotaan vakituiseksi, mikäli ulkomaalaisella on täällä esimerkiksi vakinainen työsuhde tai hän on solminut työsopimuksen vähintään kahdeksi vuodeksi. Opiskelijoiden ei katsota muuttavan Suomeen vakinaisesti (Suomen sosiaaliturvan piiriin voivat kuulua vain Pohjoismaista muuttavat opiskelijat, joilla on kotikunta Suomessa).

Ulkomaalainen työntekijä voi kuitenkin hyödyntää joitakin sosiaaliturvaetuuksia, mikäli hän on Suomessa töissä vähintään neljä kuukautta ja hänen palkkansa on alan työehtosopimuksen mukainen. Viikoittaisen työajan on lisäksi oltava vähintään 18 tuntia. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, tulee kokoaikatyön palkan olla vähintään 1052 euroa kuukaudessa.

Työntekijä vakuutetaan EU-asetusten mukaisesti työskentelymaassaan, vaikka hän ei asuisikaan maassa vakituisesti. Suomessa työskentelyn tulee täyttää työssäoloehdon vaatimukset viikkotyöajasta ja palkasta. Muutamiin etuuksiin, kuten yleiseen asumistukeen, vammaistukeen ja äitiysavustukseen EU-maan kansalainen on kuitenkin oikeutettu vasta, kun hänet katsotaan vakinaisesti Suomessa asuvaksi. Tuet myönnetään oleskelun alusta asti. Esim. mikäli Virosta saapuu Suomeen työntekijä, jonka vakituinen asunto on Virossa, ja jolla on 6 kuukauden määräaikainen työsopimus, tulija on oikeutettu EY-asetuksen piiriin kuuluviin etuuksiin, ts. hänelle karttuu asumisaikaa kansan- ja perhe-eläkettä varten ja hänelle syntyy oikeus lapsilisään 4 kuukauden työskentelyn perusteella.  Myönnettävät etuudet maksetaan tällöin jälkikäteen työsuhteen alusta lukien. Lisäksi hän voi olla oikeutettu lasten kotihoidon tukeen.

Jos työ kestää siis vähintään 4 kuukautta, EU-työntekijällä on oikeus seuraaviin etuuksiin:
* sairausvakuutuslain mukaiset etuudet riippumatta siitä, mistä maasta hän tulee ja minkä maan kansalainen hän on
* kansaneläke- ja perhe-eläkelain ja lapsilisälain mukaiset etuudet, jos hän muuttaa Suomeen toisesta EU/ETA-maasta
* Suomelle voi tulla vastuu lapsilisän maksamisesta EU/ETA-kansalaisen työntekijän lapselle, vaikka lapsi ei asuisikaan Suomessa. Jos lapsen toinen huoltaja työskentelee Suomessa ja toinen Virossa, on lapsen asuinmaa ensisijaisesti vastuussa lapsilisän maksamisesta. Jos lapsi asuu Virossa, on Viro lapsilisän ensisijainen maksaja, mutta jos Suomen lapsilisä on suurempi, Suomi maksaa yli menevän osan.
* Lasten kotihoidon tuki: yhteensovitus EU-valtioiden välillä kuten lapsilisässä.

EU/ETA-maasta lähetetyt työntekijät tuovat omasta maastaan mukanaan A1- tai E101-lomakkeen, jonka perusteella heidän sosiaaliturvansa määräytyy.

EU-maiden ulkopuolelta tulevat työntekijät ovat oikeutettuja suomalaiseen sosiaaliturvaan, mikäli heidän työsopimuksensa on voimassa joko toistaiseksi tai vähintään kaksi vuotta. Mikäli työsuhde kestää vähintään neljä kuukautta, työntekijä vakuutetaan sairauden varalta kuitenkin heti työskentelyn alkaessa. Työntekijä kuuluu tällöin myös työttömyysturvan piiriin.

Oikeutta Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan on haettava Kelalta lomakkeella Y77.

Lisätietoja Kelan kotisivuilta www.kela.fi ja Kelan paikallistoimistoista.

Sosiaaliturvatunnus

Mikäli ulkomaalaisen työntekijän on määrä jäädä Suomeen pysyvästi ja hänen oleskelulupansa on voimassa vähintään vuoden, maistraatti myöntää työntekijälle hakemuksesta sosiaaliturvatunnuksen. Pohjoismaiden kansalaisilta ei edellytetä oleskelulupaa. Myös lyhytaikaisesti Suomessa asuva ulkomaalainen voi saada henkilötunnuksen, mikäli hän tarvitsee sitä esimerkiksi työnteon takia. Hänelle ei kuitenkaan rekisteröidä kotikuntaa Suomessa eikä hänellä siten ole välttämättä samoja oikeuksia kuin Suomessa vakinaisesti asuvalla henkilöllä.

Kela-kortti

Kela myöntää hakemuksesta Kela-kortin, jos ulkomaalainen todetaan Suomessa sairasvakuutetuksi joko työskentelyn tai asumisen perusteella. Kela-kortti antaa oikeuden sairaanhoitoetuuksiin Suomessa.

Työttömyysturva

EU/ETA-maan kansalainen voi päästä suomalaisen työttömyysturvan piiriin (Kelan peruspäiväraha, Pohjoismaista myös kassojen ansiosidonnainen päiväraha), kun hän on työskennellyt Suomessa vähintään neljä viikkoa ja hänet on todettu Suomessa asuvaksi. Tällöin työntekijä voi siirtää toisesta EU/ETA-maasta kertynyttä työhistoriaa lomakkeella U1 tai E301 Suomeen (työssäoloehdon täyttämiseksi). Jos työntekijällä ei ole aiempaa työhistoriaa mistään EU/ETA-maasta ja/tai hän ei ole ehtinyt työskennellä Suomessa neljää viikkoa, työntekijä voi päästä työmarkkinatuen piiriin, jos hän muutoin täyttää sen saamisen ehdot (hänet on todettu Suomessa asuvaksi + muut ehdot).

EU:n ulkopuolelta tulevalta edellytetään työttömyysturvan piiriin pääsemiseksi Suomessa asumista tai vähintään kahden vuoden työsopimusta.

Lisätietoja työttömyysetuuksista www.mol.fi ja www.kela.fi.

Pankkitili

Työntekijä avaa palkanmaksua varten itselleen pankkitilin.

Ajokortti

EU/ETA-maassa myönnetty ajokortti antaa ajo-oikeuden myös Suomessa. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevan tulee tarkistaa ajokorttinsa kelpoisuus www.poliisi.fi -sivuilta tai poliisilaitokselta.


Työntekijälle kannattaa antaa eri viranomaisissa asiointia varten työsopimus, josta käy ilmi työsuhteen kesto ja todistus maksettavan palkan määrästä.

Hyödyllistä tietoa työnantajalle ja työntekijälle (useilla eri kielillä):

www.mol.fi/finnwork
www.mol.fi/eures
http://eures.europa.eu